Päätöksenteon läpinäkyvyys on vihreiden agendalla. Sain omassa
kaupungissani päättäjien sidokset kootusti julki kaupungin
Internet-sivuille, ja valtuuston äänestyspäätökset (mitä kukin on
äänestänyt) myös julkaistavaksi.

Tämä ei ole itsestään selvää. Ja lehdistöhän ei kirjoita päättäjien
todellisista kannoista, jos kannat eivät ole helposti saatavissa.
Pahimmillaan vanha valta puhuu eri asioita kuin tekee.

Vihreiden ajama avointa hallintokulttuuria tulisi levittää.
Kuntaomisteisten yritysten asioita pidetään vanhassa poliittisessa
hallintokulttuurissa salaisina. Monista pörssiyrityksistäkin saa
paremmin tietoa kuin veronmaksajien rahoilla läträämisestä
paikallistasolla. Salattu toiminta lisää aina korruption ja huonon
hallinnon riskiä. Mikään laki ei estä kuntaomisteisten yhtiöiden
päätöksenteon julkisuutta, sillä avoimuuden tasosta päättääyhtiön
hallitus. Ruotsissa kuntien omistamat yhtiöiden päätksentekoon avointa
ja julkisuuslain alaista.

EU:n päätöksenteko on niin kaukana tavallisesta tallaajasta, että
tieto ei kulje. Ison työn avoimuuden eteen on tehnyt sivusto “miten
meppi äänesti” https://heidihautala.fi/fi/miten-meppi-aanesti/. Voi
olla yllätys, että Sampo Terho (ps) ja Hägglind (rkp) ainoina
suomalaismeppeinä vastustivat keinottelua vähentävää
rahoitusmarkkinaveroa, tai että Hägglund (rkp), Jätteenmäki (kesk),
Korhola (kok), Takkula (kesk) ja Terho (ps) haluavat sallia
lastenruokien tuotannossa kaikkien myrkyllisimmätkin torjunta-aineet.
Sivustolla näkee miten kukin suomalaismeppi on tosiasiassa äänestänyt.

Nyt Vantaa on uudistamassa hallintosääntöä, johon esitin avoimuuden
lisäämistä. Näyttää että avoimuus on yhä hitusen vaikea asia Vantaan
poliittisessa kulttuurissa. Uskon että ennen pitkää seuraamme Ruotsia
tässäkin asiassa, ja salattu kuntien yhtiöiden päätöksenteko avautuu
muutaman vuosikymmenen kuluessa.

Sen on pakko, sillä suljettuihin yhtiöihin on pesiytynyt liian usein
tuhlailevaa verorahojen käyttöä ja puhdasta korruptiotakin. Pyrin
sinnikkäästi lisäämään Vantaalle avoimuutta, kuntalaisten
vaikutusmahdollisuuksia ja suoraa demokratiaa.

Näin suomalaismepit kannattivat tai vastustivat lobbauksen avoimuutta
eli ”lainsäädäntöjalanjälkeä”.